TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Tällä kertaa en kirjoita perinteistä toimitusjohtajan katsausta vuosikertomukseen, joka osaltaan olisi toistoa hallituksen toimintakertomukseen, vaan pyrin enemmänkin hieman avaamaan toimintaympäristöä.

 

Lyhyesti vuodesta 2018 voi todeta, että liikevaihdossa oli kasvua reilu 13 %, joka johtui merkittävimmältä osalta sähköenergian myynnin kasvusta. Vastaavasti myös energian tuotantokustannukset nousivat reilu 13 %, joten liikevaihdon kasvu ei näkynyt tuloksessa. Kaikkiaan liikevoitto (13,6 %) oli budjetoidun mukainen euromääräisestikin. Helposti voisi sanoa, että vuosi oli ”business as usual”, mutta vuoden aikana kuitenkin tehtiin lukuisia tekoja, joiden avulla budjetoitu tulos saavutettiin, energian oma käyttö ja häviöt pienenivät sekä lukuisien asiakkaiden kokonaisenergiankulutus saatiin laskuun.


Ilmastonmuutoksesta puhuminen on arkipäiväistynyt ja kaikilla on siitä tänä päivänä jonkinlainen mielipide. Viime vuoden loppupuolella julkaistun IPCC:n ilmastoraportin jälkeen tuntui, että puhuminen kasvoi entisestään. Termit, kuten hiilineutraalius, hiilinielut, uusiutuvat energiat ja taakanjako sektorit, vilisivät erilaisissa artikkeleissa ja keskusteluissa. Voi sanoa, että eduskuntavaaleissa käytiin myös ilmastovaaleja. Keskustelu eri foorumeissa jatkuu edelleen ja näin sen pitääkin olla.


Energia-alalta odotetaan ratkaisuja siitä, miten 2030-luvun tuotanto ja kysyntä ratkaistaan. On selvää, ettemme me EU:n kylmimmässä, pimeimmässä ja harvaan asutuimmassa maassa, noin 5,5 miljoonan asukkaan voimin, voida yksin ratkaista globaalia ilmastonmuutosta, mutta me voimme silti olla mukana ratkaisemisessa. Keskeisin toimi ilmastonmuutoksen torjunnassa on kuitenkin fossiilisten päästöjen vähentäminen. Tätä ei voida sysätä pelkästään energiasektorille tai nykyisen päästökaupan alaiselle toiminnalle, mitkä kuitenkin ovat vahvasti sitoutuneet ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Tähän tarvitaan kaikilta vahvaa panostusta ja kulutustottumusten muutosta. Tämä muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan vähitellen markkinaehtoisesti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.


Kaukolämpö on Suomessa energiasektorin osalta muutoksen keskiössä ja omalta osaltaan ratkaisuasemassa muutoksen onnistumisen kannalta, kuten myös Varkauden Aluelämpö Oy on siinä omalla alueellaan. Olemme osaltamme tuottamassa Varkautelaisille pitkäaikaisia ja kestäviä ratkaisuja, jotka koskettavat niin kaukolämmön asiakkaita kuin myös kaikkia kuntalaisia. Tänä vuonna jatkamme panostuksia uusien palveluiden käyttöön, jotka osaltaan pienentävät merkittävästi asiakkaiden käyttämän energian kokonaismäärää. Vaikka näillä palveluilla on jo jalka oven välissä, vaativat ne edelleen ”markkinan luomista”.


Keskustelu kaukolämmön yksikköhinnasta ja sen vertailu toisiin tuottajiin tai vastaavasti eri energiajärjestelmiin ei mielestäni ole ilmastonmuutoksen kannalta relevanttia, eikä tämä ole enää viime vuosina ollutkaan niin suuresti esillä. Jos me haluamme yhdessä olla mukana toteuttamassa, ilmasto mielessä, parempaa Suomea, ei keskustelun pidä jäädä yksikköhinnan tasolle, joka muuten Varkaudessa on kaukolämmön osalta alle keskihintojen, vaan kiinteistöjen kokonaiskulutuksiin ja niiden pienentämiseen. Olemme viime vuosina panostaneet kokonaiskulutuksen pienentämiseen ja tulemme panostamaan myös jatkossa. Viime vuosina tehdyillä asiakaslaitteiden huoltamisella tai laitteiden uusinnalla olemme saaneet laskettua asiakkaiden energiankulutusta keskimääräisesti noin 10-15%. Huomioina voi kuitenkin sanoa, että meillä on myös tapauksia, joissa kulutuksen lasku on yli 20 %. Tällä energiansäästöllä on merkitystä niin kiinteistön kokonaiskustannuksiin kuin myös fossiilisten vara-/ huippulämpökeskusten käytön merkittävään vähentämiseen. Se myös osaltaan mahdollistaa verkoston erilaisten ajomallien käyttöönottoa.


Vuoden 2018 päästökaupan alaiset CO2 päästöt olivat alle 10 g/kwh, kun mukaan otetaan omien laitosten ja Stora Enso Oyj:ltä ostetun energian päästöt. Tässä ei tietenkään ole mukana osakkuusyhtiömme Riikinvoiman päästöjä. On itsestäänselvyys, että jätteenpoltosta syntyy päästöjä, mutta mikä ne aiheuttavat ja minne ne pitää oikeudenmukaisesti kohdistaa, ovat mielestäni avainkysymyksiä. Jätteenpoltossa on kuitenkin kysymys tuotannon ja kulutuksen ratkaisuista, joten päästöt pitäisi kohdistaa syntypaikalle tai vähintään kuntatasolle. Tämä pystyisi osaltaan ohjaamaan kulutusta ja voisi siten johtaa jätteiden määrän vähentymiseen, joka taas edistäisi osaltaan kiertotaloutta. Suomen kokonaispäästöihin tällä ei suoraan olisi vaikutusta, mutta ohjaavana mekanismina se mielestäni toimisi. Niin porkkanat kuin kepitkin pitää kohdistaa syntypaikoille, eikä jätteenpoltolle kohdistuva keppi oikein kohdistettunakaan ole ilmastonmuutoksen kannalta oikea ratkaisu.


Riikinvoiman osalta olemme jatkaneet ajomallien optimointia, joilla pyrimme vähentämään muuta primäärienergian tarvetta ja täten kasvattamaan jätteillä tuotetun energian osuutta kokonaistaseesta. Viime vuonna käynnistynyt kaurankuorta polttoaineena käyttävä höyrykattila on pystynyt tuottamaan suunnitellusti energiaa, joka on osaltaan ollut mahdollistamassa tätä kasvua. Suuremmissa määrin kaurankuorilaitoksen hyöty ilmastonmuutoksessa on POK:lla tuotetun höyryenergian minimoimisessa. Seuraavien vuosien aikana on tarkoitus poistaa kaukolämpöverkoston ahtaumia ja näillä verkostomuutoksilla saada Riikinvoiman tuottama energia riittämään noin -8-asteen pakkasiin asti.  On myös itsestään selvää, että niin sanottu perinteinen kaukolämmön tuotanto ja jakelu muuttuu merkittävästi. Verkostoa ei ajeta enää vastapaineen ehdoilla, vaan asiakkaiden ehdoilla. Tähän tarvitaan erilaisia lämpöpumppuratkaisuja, paluuveden hyödyntämistä ja myös hajautettua lämmöntuotantoa. Suurten investointien jälkeen on kuitenkin aika hengähtää ja aloittaa lainojen takaisinmaksu. Viime vuoden liikevaihto ja tulos kuitenkin osoittavat, että olemme oikealla tiellä. Osakkuusyhtiömme tekninen ja taloudellinen toimivuus on elintärkeää, jotta voimme osaltamme aloittaa muiden pienempien investointien toteuttamisen, joiden avulla pääsemme lopullisesti eroon fossiilisista polttoaineista.


Kaiken kaikkiaan matka ilmastonmuutoksen selättämiseen on vasta alussa, mutta uskon, että tulemme yhdessä löytämään parhaat markkinaehtoiset ratkaisut, joiden avulla myös tulevaisuuden suomalaiset voivat nauttia eri vuodenajoista ja puhtaasta luonnosta sekä oikein lämmitetyistä kodeista.


Kiitän asiakkaitamme, henkilöstöämme ja muita sidosryhmiä vuodesta 2018!


Huhtikuussa 2019

Mikko Onkalo

Toimitusjohtaja